Unohda työ, löysennä vyö,
herkkuja syö, onhan yötön yö!
Uusia perunoita, silliä, kalaa. Työteko seis, on levon ja keskikesän juhlistamisen aika.
Suomessa juhannusta vietetään lähimpänä viikonloppuna kesäpäivän seisauksen tienoilla (21.6) . Vanha juhannuksen paikka on kolme päivää kesäpäivänseisauksesta eli 24.6. Aurinko on ”pesässään” tai ”jumissa” kolme päivää kesäpäivänseisauksen molemmin puolin eli 18.6.-24.6. Koska aurinko alkaa muuttaa korkeuttaan 24.6. jälkeen, pesäpäivinä tehdyt kylvöt ja istutukset menestyvät huonosti, kun kasvuvoima ei vedä enää ylös muttei vielä alaskaan. Tänä vuonna tuo vaikutus vielä korostuu, koska tämä ajankohta on vähenevällä kuunvaiheella.
Juhannuskoristelut
Pihapiirin ja tuvan koristeluun käytetyt keskikesän tuoreet pihlajan- ja haavanlehdet, kukkivat pihlajanoksat on perinteisesti koottu vasta aattoiltana ja kaunistustyö suoritettu valoisana juhannusyönä. Tuoksuvat kukkaset, koivut, kuuset, lehdet, oksat, kukat ja viuhkat korostavat juhannuksen suurta juhlan tuntua ja tekevät mielen iloiseksi ja keveäksi. Ennenaikaan koristeet kerättiin tarkoin talteen ja käytettiin lehmänannin ja lammasonnen varmistamisessa.
Tänä vuonna 2022 kuunkannalla eli hyvin vanhalla kuulla talon, asunnon ja pihapiirin koristelemiseksi kerätyt kasvit kestävät erittäin huonosti tehtävässään. Pihanportin tai talon oven viereen katkaistut koivut eivät ime vettä ja lehdet rupistuvat muutamassa tunnissa.
Juhannuksen jälkeen vasta 30.6. alkaa parin viikon jakso talvivastojen tekoon. Lehti pysyy hyvin kiinni, väri säilyy ja tuoksua riittää samasta vastasta useassa löylyttelyssä. Lisää ohjeistusta näihin löydät Kuu kellarissa -säilöntäopaasta.
Juhannuskokolla
Siellä missä kokkoja voi poltella, kaikenlaista voi heittää juhannuskokkoon. Vaikka vanhat murheensa paperilapuille kirjoitettuna tai käpyyn tai risuun ajatuksellisesti kytkettynä. Kun kokko on aamulla sammunut, siitä voi ottaa hieman tuhkaa ja heittää sen järveen. Kun sitten menee uimaan siihen järveen ja sukeltaa veden alle n. 25 sekunniksi helteet tulevat ja vesi muuttuu todella lämpimäksi. Tarvitset vain kokon, järven ja rannan, jolla saat olla seuraavanakin päivänä. Siellä missä kokkoja ei voinut polttaa, taika toimii kun ne kokkotarpeet polttelee sopivan hetken tullen ja polttelee murhelappunsa myös.
Entisaikaan yksityisen talon tyttären kohtaloa katsottiin kokon napapuun palamisesta. Jos napapuu paloi ja kaatui, tuli häät ja sulho kaatumissuunnasta. Yhteisestä kyläkokosta, jonka kokoaminen kokkokalliolle saatettiin aloittaa jopa paria viikkoa ennen juhannusta, katsottiin tukipuiden palamisesta jääkö kylään vanhojapiikoja. Kokon sytytti joku kylän vanhimmista miehistä ja polttaminen oli suuri kansanjuhla tansseineen ja lauluineen. Tulen ääreen juhlimaan kokoontuminen on tätäkin päivää, vaikka naimahaluiset neidot eivät enää kokolta palatessa poikatalojen ruispeltoihin keräännykään kieriskelemään. Kontakti hyväätekevään kasteeseen löytyy aamuyön tunteina kyllä luontevasti nykyäänkin.
Juhannusyö
Mystinen ilmiö on sananjalan kukinta juhannusyönä. Ken sen näkee ja siemenen saa talteen saa erikoisvoimat. Katso kuinka. Sananjalan kanta paljastaa myös tulevan kumppanin nimen etukirjaimet. Leikkaa terävällä veitsellä sananjalan kanta viistoon poikki ja leikkauspinnan juomuista ja pisteistä muodostuu kirjaimia. Tulkitse niistä sulhasesi tai morsiamesi nimen alkukirjaimet.
Ja muita erikoisuuksia kasvikunnasta. Varhaiskesän kasvikunta on koomassa ja vasta virkoamassa mutta luonnonystävä voi havaita useita kääpälajeja. Yleisimpiä ovat ryypätkääpä ja ryömikääpä sekä kevätpyhimyksen mukaan nimetty yrjötkääpä.
Ennen uskottiin juhannusyönä veden muuttuvan hetkeksi viiniksi. Ken osasi olla varuillaan ja oikein valmistautunut, hän sai maistaa tätä luonnonviiniä. Nykyihminen pelaa varman päälle ja hakee juomat kaupasta. Juhannusyön kasteessa kieriskelykin luontuu itsestään.
Aarnivalkeiden palaminen on myös juhannusyön ihme. Haltiat polttavat silloin raha-aarteistaan hometta ja ruostetta. Aarteet kohoavat maasta ja sininen liekki kuultaa hämärässä yössä. Nykyihmisellä ei täyty erityisehdot eikä edulliset olosuhteet aarteen haltuunsaamisesta puhumattakaan. Siispä ei siitä sen enempää. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto s 158 kuvaa asiaa kiinnostuneelle tarkemmin.
Lemmentaikojen aikaa. Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin yhtä monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos käki ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.
Tunnettu taika on kerätä juhannusyönä seitsemän kukkalajin kimppu ja asettaa se oman tyynyn alle. Näin uneen pitäisi ilmaantua tulevan sulhon kuva. Nelilehtinen apila toimii samoin. Tai yhdeksällä heinällä sidottu kukkaseppele. Tai nurinpäin käännetty vasemman jalan sukka. Jollei uni kumppania näyttänyt, sai ainakin tuoksuvaa roskaa sänkyynsä.
Sitomaton saunavasta tyynyn alla pitäisi näyttää unen, jossa tuleva sulho sitoo vastan. Jollei unta sulhosta näy, niin ainakin saa hyvän tuoksun makuuhuoneeseen.
Kellä neidolla puulämmitteinen pihasauna, saattaa hän nähdä tulevan sulhonsa, jos alastomana kiertää keskiyöllä saunan kolmasti ja katsoo sitten saunanluukusta sisään. Sähkökiuas ei siis pelitä ollenkaan. Metsälähteeseen kurkistaminen ajaa saman asian. Metsälähteitä vaan on vielä harvemmassa kuin puulämmitteisiä saunoja.
Saunavastan voi viskata yöllä saunan katolle. Siitä suunnasta mihin vastan puinen pää osoittaa saapuu sulhanen.
Ja vinkki Nivalasta. Jos haluaa tietää onko tuleva siippa leskimies vai poikamies, pitää juhannussaunasta tultua lähteä peruuttamaan alastomana halkopinoon päin taakseen katsomatta. Ensiksi persaukseen tökkäävä halko on tarkastettava. Jos se on halkaistu, on tuleva siippa leskimies, jos pyöreä niin poikamies.
Juhannusyön sää tärkeä. ”Juhannusyön tuuli vie marjankukat” Etenkin jos tuuli pohjoisesta, tulee huono marjavuosi, pieniä mansikoita, vähän puolukoita. Kannattaa varuiksi tutkailla sekä uuden (24.-25.6.) että vanhan (23.-24-6) juhannusyön säätä.
Juhannuspäivä
Varsinainen juhannuspäivä on säiden ja vuodentulon tarkkailupäivä. Koska tänä vuonna juhannus on pois vanhalta paikaltaan, voi tarkkailla niin perjantain kuin lauantainkin säitä. Kumpi paremmin miellyttää. ”Minkälaista ilmaa on juhannuksena, sellaista on mikkeliin. Jos aurinko nousee selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi. Sade ennustaa märkää loppukesää, mutta muuten on hyvä. ”Juhannukseen asti sataa laariin, Heinä-Maariasta (2.7) laarista pois.” Luonnosta merkkejä: ”Millainen on mansikka Juhanina, sellainen jyvä Jaakkona” ”Jos ohran laiho antaa pikkulinnulle piilon, siitä saa täyden sadon.” Lapissa pitää laihon antaa variksellekin piilo, muutoin ei sato kypsy ajoissa.
Haluaisitko saada perimätietoa myös muista suomalaisista juhlapäivistä ja kuun vaikutuksista kulloinkin? Tilaa viikkokirjeet, niin saat vinkit suoraan sähköpostiisi aina viikoksi eteenpäin.
Aurinkoisia kesäpäiviä!
Kuuterveisin,
Ritva
