Oletko joskus nähnyt sen suuren vaivan, että olet valmistanut mehuja tai hilloja vain huomataksesi jonkin ajan kuluttua niiden menneen homeeseen? Tai pakastanut marjoja ja sulattaessa saanut vetelää lötköä? Oletko kerännyt suurin toivein yrttejä ja kuivattanut niitä vain todetaksesi niiden menettäneen makunsa ja murentuvan käsiin?
Säilönnässä saa eri tuloksia eri päivinä
Jos haluamme ottaa talteen luonnon aarreaitan parhaita antimia, meidän kannattaa muistaa että kaikki luonnossa kasvava noudattaa omaa rytmiään. Niin yrttien, villivihannesten kuin marjojen ja hedelmienkin maku, aromit ja säilyvyys vaihtelee sekä satokauden eri vaiheissa että luonnon rytmissä. Monilla kasveilla myös eri kasvinosat ovat parhaimmillaan eri aikaan kasvukautta. Yrtit, villivihannekset, marjat ja hedelmät ovat parhaimmillaan tuoreina ja kypsinä.
Kasveissa on eri osia: juuria, varsia, lehtiä, kukkia ja hedelmiä. Nämä osat aktivoituvat eri tavoin eri päivinä myös elementtien vaikutuksesta.
Näin muodostuu hedelmä-, juuri-, kukka- ja lehtipäiviä:
Tulipäiviä = hedelmäpäiviä (hed) ovat oinas-, leijona- ja jousimiespäivät.
Maapäiviä = juuripäiviä (juu) ovat härkä-, neitsyt- ja kaurispäivät.
Ilmapäiviä =kukkapäiviä (kuk) ovat kaksos-, vaaka-, ja vesimiespäivät.
Vesipäiviä = lehtipäiviä (leh) ovat rapu-, skorpioni- ja kalapäivät.
Makustele maistuvatko hedelmät erityisen hyviltä hedelmäpäivinä ja huomaatko eron niiden maussa muina päivinä? Entä näyttääkö ja maistuuko maa- eli juuripäivinä hyvältä suola, muttei mikään muu oikein miltään? Huomaatko, että ilma- eli kukkapäivinä tuoksut ovat voimakkaampia kuin muulloin ja aromit ovat ihania? Entä ovatko marjat ja hedelmät vesi- eli lehtipäivinä veteliä tai mauttomia? Tuoksujen ja aromien lisäksi kuu vaikuttaa myös säilönnän onnistumiseen ja lopputuloksiin. Ilmapäivien talteenotetut maistuvat erilaiselta kuin maapäivien, tulipäivien talteenotetut erilaiselta kuin vesipäivien. Eri päivinä säilötyt tuotteet maistuvat säilöttyinä erilaiselta ja säilyvät eri tavoin.
Ajoitus auttaa onnistumaan säilöntätavasta riippumatta
Luonnonantimien säilöntätapoja on todella monia. Voidaan kuivattaa, uuttaa, suolata, hillota, mehustaa, pakastaa, umpioida, soseuttaa, survottaa, hyytelöidä, nektaroida, marmeloida, fermentoida ja hapattaa. Vaikka hygienia ja hyvät välineet ja erinomaiset raaka-aineet näyttelevätkin tärkeää osaa hyvien tulosten saamisessa, mikään näistä yhdessä tai erikseen eivät takaa onnistunutta säilömistä, jos oikea säilömisajankohta sivuutetaan.
Oikea-aikaisessa säilönnässä väri, maku, aromit, vitamiinit, kaikki hyvä ja hyödyllinen säilyy säilömistavasta riippumatta. Oikea-aikaisella säilönnällä tuotteet säilyvät jopa vuosia hyvänä ja syömäkelpoisena, jopa ilman säilöntäaineita.
Jos haluat onnistua säilönnässä, tee näin:
Valmistelu:
1. Osta Kuu kellarissa -säilöntäopas ja tarkista sieltä parhaimmat ajankohdat valitsemallesi säilönnälle.
2. Ota esiin esimerkiksi Hyvän kuun aikaan -kalenteri ja kirjoita “mustikat”, “vastat”, “yrtit”, “öljyt” jne kunkin päivän kohdalle
Työ:
3. Valitse kullekin tuotteelle ja säilömistavalle oikea ajankohta
4. Poimi tai hanki ainekset, joita säilöt.
5. Puhdista ne
6. Ota esiin kattilat, pannut, kapustat, kuivurit, tölkit, purkit ja purnukat, kannet ja pussit.
7. Toimi valmistusohjeen mukaan
8. Pidä hauskaa!
Kuu kellarissa -säilöntäopas ilmestyy nyt jo kolmatta kertaa ja siihen on koottu tälle vuodelle 2022 ajankohdat, jolloin toimimalla saat säilöessäsikin säilymään tuoreuden, maut, tuoksut, rakenteen ja värin. Kokeile itse!
Oppaassa on mainittu myös päivät, jolloin tehdyt hillot ja mehut sun muut mitkä vaan menevät taatusti pilalle vaikka pistäisit mitkä atamonit niitä säilömään. Tänä vuonna laajennetussa oppaassa on marjojen ja hedelmien lisäksi huomioitu mm. erilaiset villiyrtit, luuliemen keitto, kuusenkerkät sekä vastojen ja vihtojen teko.
Hyviä säilömisiä!
